Korkeakouluissa muhii valtava potentiaali, jota alueen yritykset voivat hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Potentiaali on tunnistettu Digitalisaatio valmistavan teollisuuden yrityksissä (DiVa) -hankeessa, jonka tavoitteena on tehdä esineiden internetin (IoT, Internet of Things) ja digitalisaation mahdollisuuksia konkreettisemmaksi valmistavan teollisuuden yrityksille. Yksi hankkeen tavoitteista on opiskelijoiden ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen.
Lapinlahden Koneistus pääsi tekemään yhteistyötä Savonia-ammattikorkeakoulun tietotekniikan opiskelijoiden kanssa. Opiskelijaprojektin lopputuloksena syntyi tuotannon kuormitustilaa esittävä infonäyttö, jonka data kerätään yrityksen ERP-toiminnanohjausjärjestelmästä.
Yritys on perustettu vuonna 2005, jonka jälkeen yhden miehen pajasta on kasvanut 17 työntekijää työllistävä yritys. Lapinlahden koneistuksen toimitusjohtaja Tuomas Litmanen kertoo, että yhteistyötä Savonian kanssa on tehty aina yrityksen perustamisvuodesta 2005 lähtien. Vuonna 2010 yhteistyö tiivistyi Nova ERP -kehittämisprojektin kautta, minkä jälkeen yhteistyö on jatkunut luontaisesti varsinkin juuri ERP-projektien kanssa. Litmanen on opiskelijoiden tekemiseen erittäin tyytyväinen.
– Meille on syntynyt luottamuksellinen yhteistyö. Molemmin puolisen luottamuksen avulla tiedon antamisesta tulee helpompaa. Tämä korostuu erityisesti ERP-projekteissa, jossa päästään käsiksi yrityksen dataan, sanoo Litmanen.
Vuosien varrella Litmanen on huomannut, että opiskelijaprojektien kannattaa olla tiiviitä ja intensiivisiä. Hän muistuttaa
rajaamaan projektit tarkkaan sekä aiheeltaan että kestoltaan. Lisäksi opiskelijoille tulee varata oppilaitoksen puolesta tarpeeksi ohjausresursseja.
Jos haluat tietää lisää ERP-järjestelmästä olemme kirjoittaneet artikkelin Mikä se ERP-järjestelmä oikeastaan on? Linkki artikkeliin alla.
Case: Tuotannon kuormitustila infonäytölle
Idea opiskelijaprojektiin syntyi kaupallisen tahon aiemmin tekemästä ratkaisusta, mutta se ei toiminut missään vaiheessa, vaikka sen kehittämistyöhön upotettiin rahaa ja aikaa useampi vuosi. – Tässä vaiheessa Lapinlahden koneistusta lähestyttiin Savonian toimesta, ja kysyttiin mielenkiintoa lähteä kohdeyritykseksi tietotekniikan insinöörien projektikurssille. Näin mielessä ollut idea saatiin käytännön toteutukseen, Litmanen kertoo.
DiVa-hanke otti roolia kehittämistyöstä ja osa aiheesta rajattiin opiskelijoille. Opiskelijoita tuettiin DiVa-hankkeen asiantuntijoiden toimesta oikeiden teknisten työkalujen tunnistamisessa ja ohjaamisella.
– Lopulta entisestä järjestelmästä ei tässä tapauksessa käytetty juuri mitään. Tässä projektissa siis luotiin yhteistyössä parissa kuukaudessa se, mitä ei edellisessä projektissa saatu aikaiseksi muutamassa vuodessa. Voit kuvitella, että oltiin aika tyytyväisiä lopputulokseen, Litmanen toteaa.
Opiskelijaprojektissa korostuu viestintä ja aktiivisuus. -Jos ne (opiskelijat) eivät jotain tienneet, mikä liittyy esimerkiksi yrityksen tuotantoon. Ne kysy ja ne kysy heti. Pidettiin nopeita palavereita, eli kommunikointi oli tosi tiivistä. Jos haasteita oli teknologiassa, niin DiVa-hanke tuki opiskelijoita ja auttoi oikean ratkaisun löytämiseen, Litmanen summaa.
Aktiivista ja tekemisenhaluista opiskelijaryhmää tukivat myös DiVa-hankkeen asiantuntijat. – Erityisesti Jussi Nivamon asiantuntijuus ja osaaminen korostuivat oikeiden työkalujen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä, kiittää Litmanen. Litmaselle tämä oli esimerkkitapaus, miten molempia hyödyttävällä tavalla voidaan tehdä projekti sellaisella aikataululla, joka on nykymittapuulla erittäin nopea, jalostettava ja monistettava.
-Toimintamalli oli loistava. Olin yllättynyt mitä siitä loppujen lopuksi tuli. Olin siinä käsityksessä, että se on mahdotonta toteuttaa, kun se näytti siltä puolitoista vuotta sitten. Teidän ammattitaitoinen henkilökuntanne ja tekemisen haluinen opiskelijaryhmä sai sen meidän tavoitetasomme täyttävän infonäytön parissa kuukaudessa, Litmanen toteaa.
Voidaankin todeta, että korkeakouluyhteistyössä opiskelijaprojektin toimintamalli tulisi olla tiivis ja intensiivinen. Ajallisesti sen tulisi olla muutamasta viikosta pariin kuukauteen ja siinä tulisi varata opiskelijoille riittävästi tukea sekä resursseja. Toimintamalissa korostuu aiheen rajaus.
-Vuosien varrella olen oppinut, että aiheen rajaus tulee tehdä varhaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvin ja siinä pitää olla opiskelijoiden lisäksi henkilökunta vahvasti mukana, koska se muuten liian helposti karkaa käsistä, kertoo Litmanen.
Korkeakoulussa usein tähän vaiheeseen ei panosteta riittävästi ja esimerkiksi opettajille ei varata riittävästi aikaa tai resursseja ohjamaan opiskelijoiden projekteja. Tätä työtä esimerkiksi erilaiset hankkeet voisivat tukea ja sieltä löytyvät asiantuntijat voisivat auttaa opiskelijoita esimerkiksi oikeiden teknisten ratkaisujen tunnistamisessa, yrityksien ja opiskelijoiden koordinoinnissa. Tämä vaatii opetuksen ja TKI:n vahvaa yhteistyötä sekä koordinointia.
Kuinka tehtiin?
Yksi Lapinlahden koneistuksen projektiin osallistuneista opiskelijoista oli Jonna Räsänen. Hän on tietotekniikan neljännen vuosikurssin opiskelija Savonialla. Nyt projekti jatkuu hänellä opinnäytetyönä. Räsänen kertoo, että yritys antoi opinnäytetyössä rakentaa analytiikkanäyttöä, josta näkyy esimerkiksi kuinka paljon töitä on kullakin laitteilla eri päivinä. Projekti vaati monenlaista osaamista, kuten visuaalista osaamista, laskelmointiosaamista, tiedon etsintää ja tietokantojen rakentamista.
-Tiedonhaun merkitys korostui projektin toteuttamisessa ja uusien järjestelmien käyttöönotossa. Tiedonhaku ja monipuolinen osaaminen ovat tärkeitä taitoja työelämässä, koska tietotekniikan insinöörin tehtävä on paljon muutakin kuin koodaamista. Usein itse koodausta ei edes tarvita, jos tiedonhaku tehdään oikein. Oikeat työkalut ovat tärkeitä, sillä suurin osa ajasta meni selvittämiseen, miten asia kannattaa tehdä, eikä itse tekemiseen tai koodaamiseen, Räsänen toteaa.
-Opetuksessa käsitellään tarkasti, miten tietty työkalu tai ohjelma toimii, mutta tässä pääsimme näkemään, kuinka kokonaisuus ja eri työkalut toimivat yhdessä, kertoo Räsänen.
Projektissa tekniikan ratkaisuksi valittiin:
• Visuaalisessa toteutuksessa Grafana Labs
• Datan hallinta Azure Data Factory
• Koodina C#
• Tietokanta SQL-tietokanta.
Räsänen käy tällä hetkellä päivätöissä ja tekee samalla opinnäytetyötä. Opinnäytetyö jatkaa projektia eteenpäin Lapinlahden koneistuksella ja siinä historiallista dataa hyödynnetään tarkemmin datan esittelyssä.
-Oikeat projektit yrityksiin motivoivat opiskelijaa. Lisäksi projektissa on tärkeää, että yrityksiltä saa jatkuvaa palautetta ja yritys on koko ajan mukana, tehden tarvittavaa määritystä halutusta tuotteesta, toteaa Räsänen lopuksi.
Korkeakouluyhteistyötä eteenpäin
DiVa-tiimin toimintaa on ohjannut ydinajatus: miten voisimme kehittää yhteistyötä yrityksiin päin? Yhtenä selkeänä tavoitteena on ollut opiskelijoiden ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen. Yksi esimerkki yhteistyöstä ovat opiskelijaprojektit, jossa opiskelijat henkilökunnan tuella kehittävät yrityksien toimintaa projektiluonteisesti.
Konetekniikan tiimissä on visualisoitu opiskelijoiden mahdollisia käytettäviä resursseja Plandisc-sovelluksella. Plandisc-vuosikellossa näkyy, milloin opiskelijaresursseja olisi saatavilla, jotta Savoniana olisimme helpommin saavutettavissa yrityksiin päin.
Linkki konetekniikan opetuksen vuosikelloon:
https://create.plandisc.com/wheel/showPublic/W2up6l0
Kirjoittajat:
Henri Juntunen ja Jari Lipponen, Savonia-ammattikorkeakoulu
